Tietoa meistä

Joensuun Popmuusikot ry perustettiin 20.7.1971 joensuulaisen Grillibaari Siltavoudin kabinetissa. Perustajajäsenillä oli huoli lähiseutujen vähäisistä keikkamahdollisuuksista ja paikallisten muusikoiden yhteistoiminnan puutteellisuudesta. Toimeliaat hallituslaiset ryhtyivät pikaisesti hommiin ja ensimmäinen oma tapahtuma järjestettiin jo seuraavassa kuussa Joensuun Ilosaaressa.

Rockrieha-nimellä järjestetty tapahtuma tunnetaan myös ensimmäisenä Ilosaarirockina. Riitojen välttämiseksi tapahtumassa esiintyvien bändien soittojärjestys päätettiin arpomalla. Festivaali alkoi leikkisästi kello 19.03 ja liput tapahtumaan maksoivat kolme markkaa. Lipputuloilla hankittiin tuoreelle yhdistykselle toimistotarvikkeita, kuten postimerkkejä ja leimasin.

1980-luku käynnistyi lupaavasti, kun Popmuusikoiden hallituksestakin tutun Ismo Alangon johtama Hassisen Kone valittiin rockin suomenmestariksi sarjassa uusi aalto. Samana vuonna 1980 julkaistiin myös yhdistyksen pitkään valmistelema kokoelma-albumi Desibeli 1. Vuoden 1981 Ilosaarirock järjestettiin Tuuliajolla-risteilyn muodossa ja Ilosaareen saatiin ensimmäistä kertaa suuri lava ja ammattimainen äänentoisto. Aktiivinen työ kaupungin musiikkielämän eteen tuotti tulosta ja rockin SM-kisoissa nähtiinkin vuosikymmenen mittaan useita joensuulaisia yhtyeitä.

Aktiivinen toiminta ja varsinkin vuoden 1982 heikossa säässä järjestetty Ilosaarirock verotti yhdistyksen taloutta, jota paikattiin pankista otetuilla lainoilla. Hallituksen jäsenet takasivat lainoja henkilökohtaisesti. Vuosikymmenen puolivälissä väläyteltiin ajatusta järjestää Ilosaarirock Laulurinteelle, mutta ajatuksesta luovuttiin hurjaksi kuviteltujen vuokrakustannusten takia.

Liikevaihdon kasvusta huolimatta, tai sen takia, myös yhdistyksen velkataakka kasvoi. Tilannetta yritettiin korjata vaihtamalla yhdistyksen festivaalin nimi Ilosaaripopiksi ja valikoimalla tapahtumaan kevyempää ohjelmistoa. 1980-luku päättyi kuitenkin surullisissa tunnelmissa. Yhdistyksen hallitus joutui marssimaan hattu kourassa kaupunginjohtajan eteen pyytämään tukea velkojen hoitamiseen.

Vuosi 1990 oli yhdistykselle yhtä eloonjäämiskamppailua. Kaupunginvaltuuston enemmistö ei suostunut yhdistyksen esittämään avustukseen ja hallituksen parissa puhuttiin jo konkurssihakemuksesta. Vuoden 1990 onnistunut Ilosaarirock ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä tukikonsertti kuitenkin auttoivat yhdistystä jatkamaan toimintaansa. Ilosaarirockiin saatiin myös tuona aikana harvinainen lupa nauttia olutta festivaalialueella, joka edisti festivaalin menestymistä.

Joensuun kaupunki myönsi tukea Ilosaarirockin 20-vuotisjuhlien järjestämiseen vuonna 1991. Festivaali järjestettiinkin tuolloin juhlan kunniaksi ensimmäistä kertaa Laulurinteellä, joka sittemmin vakiintui festivaalin tapahtumapaikaksi.

Epäselvien markkinointitempausten ja muiden hankaluuksien takia tapahtuma tuotti yhdistykselle 400 000 markan tappion, vaikka kävijöitä olikin ennakoitua enemmän. Suuret tappiot ja pankkilainat johtivat hyvin sekavaan tilanteeseen: yhdistyksen toiminta oli osittain jäissä 90-luvun alkuvuosina. Ilosaarirockin järjestämistä kuitenkin jatkettiin Laulurinteellä, jotta syntyneitä tappioita olisi ollut mahdollista kattaa.

Vuosikymmenen puolenvälin tienoilla yhdistyksen johtoon nousivat ensimmäistä kertaa naiset ja toiminnan suunta muuttui nousujohteiseksi. Yhdistys julkaisi toisen kokoelma-albuminsa Maakuntasarjan mutapainia. Ilosaarirock järjestettiin pitkästä aikaa voitollisena. Vuonna 1995 velat oli saatu maksettua ja tilillä oli rahaa. Ilosaarirockin menestystarinan oli valmis alkamaan.

1990-luvun puolivälin jälkeen Ilosaarirockin lavoille alkoi nousta kansainvälisisiä menestysyhtyeitä ja tapahtuman kävijämäärät kasvoivat runsaasti. Parantunut taloudellinen tilanne mahdollisti paikallisten bändien tukemisen. Joensuun Popmuusikot ry:n rahasto perustettiin vuonna 1997 ja se jakoi kolme kertaa vuodessa avustuksia pohjoiskarjalaisille populaarikulttuurin tekijöille. Seuraavana vuonna hallitus päätti täpärässä äänestyksessä ostaa ravintola Kerubin.

Vuosituhannen vaihtuessa yhdistys oli onnistuneen johdon ansiosta hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Ilosaarirock oli noussut edellisellä vuosikymmenellä suomalaisten festivaalien ykkössarjaan – liput myytiin ennakosta loppuun joka kesä. Henkilökohtaisilla takauksillaan yhdistyksen pelastaneet hallituslaiset siirtyivät toiminnasta syrjään ja siirsivät yhdistyksen nuorempien käsiin. Yhdistyksellä oli varaa palkata ympärivuotisia työntekijöitä ja voimavaroja keskittyä myös muihin toimiin kuin Ilosaarirockin järjestämiseen. Yhdistys julkaisi Ilosaarirockin 30-vuotisjuhlien kunniaksi juhlakirjan.

Vuosituhannen alun suuri projekti oli korvaavan paikan löytäminen vuonna 2002 remontin tieltä häädetylle Kerubille. Uuden keikkapaikan löytyminen osoittautui melkoiseksi haasteeksi, joka vei yhdistykseltä miltei kymmenen vuotta. Väliaikaisratkaisuna joensuulaisia palveli kahvila-ravintola Kerubin Kuppila, jossa järjestettiin pienimuotoisia esiintymisiä.

Vuosikymmenen tempauksiin kuuluivat myös esimerkiksi Venäjälle ulottuvat konserttivaihtomatkat sekä Rokumentti Rock Film Festival -elokuvafestivaalin sekä Vekararokki-lastenfestivaalin käynnistämiset. Yhdistys järjesti myös vuonna 2006 uusintaversion Tuuliajolla-risteilystä, joka järjestettiin viimeksi 1980-luvulla.

Vuosikymmenen mittaan yhdistys otti osaa erilaisiin aluekehitysprojekteihin ja hallinnoi kulttuurialaa kehittäviä hankkeita. Toiminta muuttui entistä ammattimaisemmaksi ja työntekijämäärä kasvoi vuosi vuodelta. Yhdistys teki Ilosaarirockissa pioneerityötä festivaalin ympäristökuorman pienentämisessä ja saikin työstä kansainvälisiä tunnustuksia. Myös kasvanut aluekehitystyö ja yhteistyö julkisen hallinnon kanssa huomioitiin erilaisin tunnustuksin ja palkinnoin.

2010-luvun alussa yhdistystä työllistivät sekä Ilosaarirockin 40-vuotisjuhlat että uuden Ravintola Kerubin avajaiset. Pitkän suunnittelun jälkeen yhdistys avasi kolmikerroksisen ravintolan ja keikkapaikan Karjalantalolle, alkuperäiseen Ilosaareen, jossa ensimmäinen Rockrieha oli juhlittu vuonna 1971.

Kerubin avaaminen oli mahtipontinen projekti, joka rahoitettiin hyvin menestyneiden festivaalien tuottamilla säästöillä. Uusi Kerubi mahdollisti keikkojen lisäksi myös elokuva- ja teatteriesitykset, stand up -illat, DJ-keikat, vakituisen yökerhon sekä erilaiset yritystilaisuudet. Kerubin pyörittämiseksi perustettiin osakeyhtiö Joensuun Töminä Oy, jonka yhdistys omistaa kokonaisuudessaan.

Ilosaarirockin juhlavuonna 2011 yhdistys julkaisi toisen juhlakirjan nimeltään Ilosaarirock – 40 vuotta tarinoita. Lisäksi festivaalin historiasta kuvattiin dokumenttielokuva. Vuosikymmen merkitsi yhdistykselle entistä tarkempaa keskittymistä Ilosaarirockin menestymiseen. Kilpailu festivaalialalla muuttui vuosikymmenen aikana tiukemmaksi alan kansainvälistyessä ja keskittyessä, eikä Ilosaarirockin menestystä voinut ottaa annettuna. Festivaalin suhteen tehtiin joukko onnistuneita uudistuksia: aluetta laajennettiin ja festivaali siirtyi kolmipäiväiseksi. Vuosikymmenen aikana tehtiin jälleen uusia kävijäennätyksiä.

2020-luvun alussa yhdistys ja erityisesti sen järjestämä Ilosaarirock oli historiallisessa tilanteessa. Maailmanlaajuisen COVID19-pandemian takia kesän 2020 festivaali jouduttiin muiden festivaalien tapaan perumaan valtioneuvoston määräyksellä. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1970 Joensuun kesässä ei juhlittu omalla festivaalilla. Pandemia pysäytti koko maailman tapahtuma-alan vuonna 2020.

Myös Ilosaarirockin 50-vuotisjuhlavuotta vietettiin koronan kourissa. Juhlavuoden 2021 Ilosaarirock jouduttiin edelliskesän tapahtuman tavoin perumaan, mutta festivaalin sekä yhdistyksen pitkää historiaa juhlittiin turvallisesti etänä. Vuonna 2022 Ilosaarirockia päästiin jälleen juhlimaan Joensuun Laulurinteellä, ja festivaali ylsi historiansa parhaaseen kävijämäärään 71 000 vierailijan myötä.

Vuonna 2024 Joensuun Popmuusikot ry päätti yhtiöittää Ilosaarirockin. Festivaalin toimintamuodon muutoksen taustalla olivat niin tarve yhdistyksen ja Ilosaarirockin varallisuuden ja oikeuksien tulevaisuuden turvaamiseen, yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan kehittämiseen kuin festivaalin liiketoiminnan kehittämiseen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Popmuusikoiden jäsenistö teki kesäkuun ylimääräisessä kokouksessa yksimielisen päätöksen festivaalin yhtiöittämisestä eli sen eriyttämisestä yhdistyksen toiminnasta. Virallisesti Ilosaarirock Oy perustettiin marraskuussa 2024.

Yhtiöittämisen myötä sekä yhdistyksellä että festivaalilla on edessään uusi aika. Joensuun Popmuusikot ry keskittyy päämääränsä, eli popmusiikin harrastamisen edistämiseen, tukemiseen ja taiteellisen tason kohottamisen Pohjois-Karjalassa, ja festivaalia järjestetään nyt osakeyhtiön voimin. Vaikka toiminta on eriytetty, on Joensuun Popmuusikot ry yhä Ilosaarirockin sataprosenttinen omistaja, ja festivaali jakaa yhdistyksen arvot.

Pumppu Pro jatkoi Pumppu013-hankkeessa aloitettuja toimenpiteitä maakunnan musiikkialan kehittämiseksi. Hanke tuki biisintekijöitä ja bändejä matkalla kohti ammattilaisuutta ja sparrasi pohjoiskarjalaisten lauluntekijöiden sävellyksiä ja sanoituksia paremmiksi alan huippujen avulla.

Pumppu Pro -hanke järjesti pohjoiskarjalaisille muusikoille biisilinnaleirejä ja tuotantokoulutuksia sekä tarjosi uusille ja vanhoille musiikkialan yrittäjille yritysneuvontapalveluita. Hankkeen ytimeen kuuluivat musiikkialan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja koulutustarpeet, joihin olemassa olevat oppilaitokset eivät suoraan tarjonneet opetusta. Pumppu Pro lisäsi yhteistyötä paikallisten musiikkialan oppilaitosten ja yrittäjien välillä ja teki näkyväksi erilaisia työllistymisvaihtoehtoja ja urapolkuja.

Hanke toteutettiin 1.1.2016–31.5.2017 välisenä aikana ja hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Hankkeen kustannusarvio oli 103 537 euroa ja projektin hallinnoinnista vastasi Joensuun Popmuusikot ry.

Joensuu Rock Academy -hankkeen tavoitteena oli edistää musiikin avulla nuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja arjen hallintaa. Hankkeen tavoitteena oli ennaltaehkäistä nuorten sosiaalista ja henkistä syrjäytymistä osallistamalla hankkeen kohderyhmän nuoret mielekkääseen, säännönmukaiseen ja tavoitteelliseen toimintaan, jota tarjottiin bändivalmennusohjelman, musiikkipainotteisen koulutuksen ja pienryhmätoiminnan avulla.

Hankkeessa avustettiin nuoria selkeyttämään omia ammatillisia tavoitteitaan sosiaalisen vahvistamisen ja vertaistuen avulla. Hankkeessa parannettiin nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Hankkeessa luotiin ohjausmalli, joka pyrittiin juurruttamaan osaksi maakunnan nuoriso-ohjausta.

Hanke toteutettiin 1.5.2015–30.6.2017 välisenä aikana ja hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Joensuun kaupunki. Hankkeen kustannusarvio oli 323 192 euroa ja projektin hallinnoinnista vastasi Joensuun Popmuusikot ry.

Pumppu 013 -hankkeen tarkoituksena oli parantaa pohjoiskarjalaisten musiikintekijöiden liiketoimintamahdollisuuksia ja tukea lahjakkaita tekijöitä ammattimaisempaan toimintaan. Hankkeessa edistettiin maakunnan musiikkiliiketoimintaa ja keskityttiin toimenpidetasolla pohjoiskarjalaisten musiikintekijöiden tukemiseen, kouluttamiseen sekä liiketoiminnallisen ajattelun ja osaamisen kasvattamiseen, jotta maakunnassa nousisi esiin uusia musiikkialan ammattilaisia. Hankkeessa toteutettiin toimialaa ja musiikintekijöitä monipuolisesti kehittäviä toimenpiteitä, joista keskeisimpänä oli musiikintekijöiden tuotteiden kaupallistaminen eli biisintekotaitojen hiominen taloudellisesti kannattavammaksi toiminnaksi.

Hankkeessa rakennettiin musiikkialan liiketoimintamalleja, joilla tuettiin muusikoiden liiketoimintamahdollisuuksien parantamista. Mallien rakentamisessa hyödynnettiin mm. Kirkastamo-hankkeen ja Teosto ry:n valtakunnallisen Pumppu-hankkeen sparrausta ja ohjaustoimintaa. Hanke teki yhteistyötä valtakunnallisesti ja paikallisesti musiikkitoimialan elinkeinotoiminnan edistämiseksi.

Hanke toteutettiin 1.9.2013–30.4.2015 välisenä aikana ja hanketta rahoittivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Hankkeen kustannusarvio oli 222 045 euroa ja projektin hallinnoinnista vastasi Joensuun Popmuusikot ry.

Pohjois-Karjalaa pidetään yleisessä keskustelussa musiikkimaakuntana, mutta alan edistämiseksi on tehty poikkeuksellisen vähän kehittämistoimenpiteitä. Maakunnan musiikkialan toiminta ja markkinat ovat olleet tähän asti myös melko pirstaloituneita. Musiikkialan klusteri -hanke kokosi yhteen alan toimijat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollisti tätä kautta maakunnan musiikin ja sen tekijöiden menestymisen.

Musiikkialan klusteri -hankkeessa selvitettiin musiikkialan liiketoiminnan volyymia ja työllistävää vaikutusta Pohjois-Karjalassa. Musiikki liittyy läheisesti useisiin eri toimialoihin kuten mainontaan, elokuvateollisuuteen ja peliteollisuuteen, joita pyrittiin voimakkaasti kehittämään Joensuun seudulla. Hankkeessa tehtiin nämä kytkennät ja niiden aluetaloudellinen vaikuttavuus näkyviksi. Hankkeessa vahvistettiin musiikkiin liittyvien yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten keskinäistä verkottumista ja tavoitteellista alan kehittämistyötä.

Musiikkialan klusteri -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Pohjois-Karjalan musiikkialan toimijat ja nykytila sekä kerätä tilastotietoa alan kokonaisuuden hahmottamiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tehdä Pohjois-Karjalan musiikkialan kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma ja perustaa maakuntaan musiikkialan kehittäjäryhmä.

Hankkeen rahoittajina toimivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus (85 % rahoitusosuus) ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy (15 % rahoitusosuus). Hanke toteutettiin vuoden 2013 aikana ja toteutuksen kustannusarvio oli 50 000 euroa.

Joensuun seudulla tarvittiin kipeästi harjoittelutiloja yhtyeille ja työtiloja taiteilijoille sekä monenlaisille muille luovan alan yrittäjille. Harjoitus- ja työtilahotelli -hanke selvitti kiinteistöjä ja uudenlaista toimintamallia tilaongelman ratkaisemiseksi. Hanke selvitti Joensuun seudulla erilaisia kiinteistöjä, joiden pohjalta luotiin toimintamalli populaarimusiikin ja esittävän taiteen yritysten, yhteisöjen ja vapaiden toimijoiden keskittymän synnyttämiseksi. Hanke selvitti harjoitus- ja työtilahotellin työ- ja toteutussuunnitelmia, saneeraus- ja liiketoiminnan käynnistämiskustannuksia sekä ratkoi tilan hallinnointiin liittyviä ydinkysymyksiä. Hankkeen tarkoituksena oli konkreettisesti saattaa harjoitus- ja työtilahotelli toteutukseen lähitulevaisuudessa.

Hanke toteutettiin vuoden 2013 aikana ja hanketta rahoittivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus (85 % rahoitusosuudella) ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy (15 % rahoitusosuudella). Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 50 000 euroa.

Suurtapahtumat ja Joensuun Laulurinne -hankkeen tarkoituksena oli selvittää, mitä Joensuun Laulurinteen alueelta vaaditaan suurtapahtuman järjestämiseksi sekä mitkä ovat aluetta rajaavien toimijoiden, käyttäjien sekä kaupunkilaisten toiveet Laulurinteen alueen kehittämisestä. Hanke keräsi uutta tietoa ja koosti suunnitelman Laulurinteen alueen toiminnallisesta kehittämisestä erilaisten tapahtumajärjestäjien näkökulmasta. Samalla hankkeen aikana selvitettiin alueelta vaadittavaa tapahtumapalvelumallia ja rakennettiin mallia pysyvälle koordinaatiolle alueen palveluiden organisoimiseksi. Hanke lisäsi ja kehitti Mehtimäen alueen eri toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Hankkeen rahoittajina toimivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus (85 % rahoitusosuus) ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy (15 % rahoitusosuus). Hanke toteutettiin vuoden 2013 aikana ja toteutuksen kustannusarvio oli 50 000 euroa.

Kohti kansainvälisyyttä oli Joensuun Popmuusikoiden hanke, jonka päämäärä oli kehittää verkostoja ja osaamista, joiden avulla yhdistyksen tapahtumien sisältöä parannetaan ilman kustannusten nousua. Sekä Ilosaarirockissa että Rokumentissa oli tehty pohjatyötä kansainvälistymiseen, molemmilla tapahtumilla oli kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja suuri osa tapahtumien sisällöstä tuli Suomen ulkopuolelta. Verkostoituminen vaatii kuitenkin määrätietoista työtä ja erilaisten mallien kokeilua.

Kohti kansainvälisyyttä -hanketta rahoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakunnan kehittämisrahasto, Joensuun kaupunki sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeen kesto oli 1.1.2010–31.12.2011.

Elävä Ilosaari -hankkeessa tutkittiin, miten Joensuun keskustassa sijaitsevasta Ilosaaresta syntyy aktiivinen kohtauspaikka kaupunkilaisille ja monipuolinen tapahtumapaikka tapahtumatuottajille. Elävä Ilosaari hahmotteli odotuksia, toiveita ja suuntia Ilosaaren kehittämiselle.

Elävä Ilosaari -hanke toteutettiin alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) rahoituksella vuoden 2011 aikana. Elävä Ilosaari toteutettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin hallinnoiman Kortteli 48 – luova osaamisyhteisö sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun KuTu – kulttuurista tulevaisuutta -hankkeiden kanssa.

Kulttuurikeskuksen ja elävän musiikin esittämisareenan synnyttäminen Joensuuhun oli Joensuun Popmuusikot ry:n sydäntehtävä lähes koko 2000-luvun, siitä saakka kun Rocklubi Kerubi haudattiin vuonna 2002. Kulttuurikeskuksen mahdollisuuksien selvittämiseksi syntyi Popkulttuurin uudisrakennuksen organisaation kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luonnostella kulttuurikeskuksen liiketoiminta- ja sisällönkehittämissuunnitelma. Tavoitteisiin liittyi suunnitelma uudisrakennushankkeen rahoituskonseptista sekä kulttuuritalon arvojen, vision ja mission tuotteistaminen. Tavoitteena oli myös, että hanke luonnostelee popkulttuurin uudisrakennuksen kehittämiseksi toiminta- ja investointisuunnitelman, joka tukee koko maakunnan luovien alojen kehittymistä.

Hankkeen toteutuksen aikana selvitettiin useita eri konsepteja kulttuurikeskukselle ja lopputuloksena syntyi suunnitelma Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön omistaman Karjalantalon uudistamisesta alueelliseksi rytmimusiikin keskukseksi.

Hanke toteutettiin 1.7.2008–31.12.2010 ja hankkeen tukijoina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) sekä Joensuun kaupunki.

Lue lisää: Pohjois-Karjalan asukkaiden käsityksiä kulttuurista 2009 -tutkimus (PDF) ja Popkulttuuria Joensuussa -raportti (PDF).

Vuonna 2008 Pohjois-Karjala piipahti vierailemassa Helsingissä. Joensuun Popmuusikot ry osallistui maakunnan yhteiseen ponnistukseen toteuttamalla hankkeen, jossa esiteltiin maakunnan vahvaa populaarikulttuurin osaamista pääkaupunkivierailun yhtenä osana ja tätä kautta markkinoitiin Pohjois-Karjalaa kulttuurimyönteisenä alueena. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa oli esitellä ajankohtaista pohjoiskarjalaista populaarikulttuuriosaamista tunnetuista tähtiartisteista vaihtoehtoisempiin esiintyjiin. Hankkeessa toteutettiin uudenlainen viihdekonserttikonsepti Helsingin Kaivopuistossa ja tuotettiin laadukasta viihdeohjelmaa Esplanadin torilavalle. Hankkeella pyrittiin kohottamaan entisestään maakunnan tunnettuutta populaarikulttuurin osaajana ja tätä kautta kasvattamaan alueen houkuttavuutta.

Viihdekonsertin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2007 ja tapahtuma toteutettiin onnistuneesti 13.–15.6.2008. Hankkeen toteutus saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi elokuussa 2008. Hanketta rahoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki. Yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma ja Helsingin kaupunki.

Joensuun Popmuusikot ry toteutti rajayhteistyöhankkeen 2000-luvun alkuvuosina, jossa edistettiin venäläisten ja pohjoiskarjalaisten yhtyeiden vuoropuhelua. Rockbridge-projektin aikana järjestettiin lukuisia keikkoja ja tapahtumia sekä Venäjällä että Suomessa.

Lue lisää: ilosaarirock.fi/rockbridge